Etujalan nivelsidevamma on alkanut taas vaivaamaan enemmän. Kävimme Räihällä tutkimuksissa ja siellä todettiin että nivelside on kokonaan poikki - eli viime keväinen leikkaus meni ihan pieleen.
Vuodenvaihteesta aloitettiin cartrophen kuuri ja nivel hivenaineet. Ikävä kyllä näistä ei ollut mitään apua. Bellan mieli oli maassa ja pinnä kireällä - ymmärtäähän sen kun mieli vie mutta kulkiessa koskee. Maaliskuussa kokeiltiin kipulääkekuuria heikoin tuloksin. Ärtyisyys onneksi hieman hellitti mutta ontumattomaksi Bella ei lääkkeilläkään tullut.
Toukokuussa kävimme uudelleen Räihällä ja suunnittelimme yhden varpaan amputointia ja toisen jäykistämistä. Päädyin kuitenkin toiseen ratkaisuun oltuamme viikonlopun maalla. Bella halusi juosta ja leikkiä muiden mukana mutta jalka ei antanut periksi. Vasemman jalan etuvarpaat retkahtivat entisestään ja uloimman varpaan kynsi ruppesi hankaamaan viereistä varvasta. Sekin varvas oli jo löystynyt samoin kuin myös toinen etujalka.
Tein elämäni rankimman päätöksen. Bellan ei enää tarvitse kärsiä kipeästä jalasta eikä turhautua kun ei voi liikkua.
----------------------------------------------------------------------------------
LOPPUVUOSI 2012
Kesä meni Tähtelässä pihalla oleillen ja lähimaastossa lenkkeillen. Varvas ja hankautunut väliparanivat viimein elokuun alkupuolella ja elämämme normalisoitui.
Syyskuun alussa muutimme takaisin kaupunkiin - Lauttasaareen ja oli jälleen aika totutella kerrostalon ääniin, naapurikoiriin ja jatkuvaan remmilenkkeilyyn. Hyvinhän se Bellalta vanhalta konkarilta meni. Välillä tosin piti puollustaa jälkikasvua rähisemällä kanssaulkoilijoille.
Syksyn sateisiin Marjo teki hienot posti-neitii-sadetakit. Olimme aikamoinen näky saaressa ulkoillessamme. Suuret kurpitsat! ;)
Loppuvuodesta Bellan varvas alkoit taas oireilemaan ja mamman huoli syvenemään. ;(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti